lauantai 22. syyskuuta 2012

Jätesäkki päällä kouluun?

 “I'm selfish, impatient and a little insecure. 
I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. 
But if you can't handle me at my worst, 
then you sure as hell don't deserve me at my best.” 
-Marilyn Monroe-



Tuli tuossa mietiskeltyä enemmänkin tuota lasten ja nuorten syrjäytymistä, sitä kun tulee nyt joka tuutista. Tulin sellaiseen päätelmään, että monessa on takana hyvän itsetunnon puutos, vai mitä meinaatte? Eli ihan kaikkea ei taida voida pistää valtion tai yhteiskunnan piikkiin?

Niin, no mitä se paljon jankutettu itsetunto sitten on ja mistä sitä saisi kaikille?  Hyvä itsetuntohan on tietysti itsensä tuntemista ja arvostamista, mutta myös iso osa elämänhallintaa, hyvinvointia ja sitä tasapainoakin. Ja voisin väittää, että juuri tuo elämänhallinta on kyllä avain moneen :)
Lisäksi hyvä itsetunto auttaa ja jopa suojelee lasta ja nuorta syrjäytymiseltä, ja jopa riskikäytökseltä ja auttaa selviytymään tulevaisuudesta varmasti helpommin...

Eli jokaisesta voisi kasvaa tsempattuna itseään arvostava, itsensä ja toisten kanssa pärjäävä tyyppi; itsevarma työnhakija, rohkea yrittäjä tai koulunsa loppuunkäyvä nuori.
No helpommin sanottu kuin tehty?

Eli kun lapsella tai nuorella on hyvä itsetunto, hän pystyy ja uskaltaa käyttää esim. lahjakkuuttaan. Hän uskaltaa yrittää ja luottaa omaan tekemiseen. Ja kun itsetunto on hyvä, nuori voi olla oma itsensä eroavuuksistaan ja hassuista jutuistaan huolimatta tai juuri niiden takia. ;) Ja juuri näistä em. syistä nuori uskaltaa esimerkiksi kieltäytyä, vaikka muut ehdottavat tyhmyyksiä. Tietty kokeilu ei ole aina huono asia, mutta kun itsetunto on kunnossa, lapsi voi kokeilun jälkeen sanoa ”ei oo mun juttu”, tai, kun Idols tuomari haukkuu nuoren maanrakoon, hyvä itsetunto saattaa auttaa: "Noh, ei tää ehkä kyl ookaan mun laji." tai kun ensimmäinen työhakemus ei tuota tulosta, haetaan rohkeasti seuraavaa! Tai kun ei ole uusimpia muotivaatteita kaapissa tai kalleinta älypuhelinta taskussa, uskaltaisi nauraa omalle kivikautiselle Nokialleen ja todeta muille, "tää on vaan puhelin, mä oon silti siisti tyyppi!" tai ihan otsikon kärjistämänä olisi hienoa, jos oma tyttö voisi mennä kouluun vaikka jätesäkki päällä, välittämättä siitä ja hymy huulilla. Oikeesti!

Mutta mistä sitä sitten saisi sitä itsetuntoa ja itseluottamustakin. No siinä roolissa olemme me vanhemmat,ainakin itse uskon niin!

Tottakai lapsen luonne, ympäristö ja moni muukin asia vaikuttaa siihen, mutta suurimpana itsetunnon kohottajana lapsi kuitenkin näkee meidät vanhemmat. Eli muistakaa kehua lastanne, vauvaanne, nuortanne, antakaa tehdä virheitä, kannustakaa ja asettakaa rajoja, lapsi tuntee olonsa niiden sisällä turvalliseksi, auttakaa lasta löytämään vahvuutensa ja parhaat puolensa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä, itsetuntoa voi aina parantaa!!!

Kun nuortemme itsetunto on kunnossa, voimme keskittyä heidän tulevaisuuteen, eikä meidän tarvitse yrittää korjata menneisyyttä.
Tässä vielä jatkoa aikaisempaan loistavaan linkkiin.
http://epätavallisia.fi/  :)

Siinä se lyhykäisyydessään.
Tsemppaavaa viikonloppua kaikille!! :)

H


MLL- Lapsen itsetunnon tukeminen
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/lapsen_itsetunnon_tukeminen/#anchor-13606664










lauantai 15. syyskuuta 2012

Miksi Kokoomus ja kuntapolitiikka?

Niin, nykypäivänä saattaa tulla mieleen kysymys, miksi juuri Kokoomus? Puolueethan ovat vuosien saatossa lähentyneet paljonkin toisiaan ja monet ajavat samojakin asioita. Vai ajavatko? No arvoissa kuitenkin taitaa olla eroja. Tässä vähän pohdintoja, miten olen vuosien saatossa päätynyt Kokoomuksen listoille.

Vanhempani ovat olleet yli kolmenkymmenen vuoden ajan yrittäjiä. Pärjänneet läpi lama-ajat ja lasten kasvatukset. Eihän se aina ruusuilla tanssimista ole ollut, mutta on se antanut vapaammat kädet heille, ja on luonut heille työpaikat, ja kyllä se välillä palkitseekin. 
Yrittäjyyden kannattajana Kokoomus on ainakin valintani. Vaikken vielä itse ole yrittäjäksi lähtenytkään, arvostan heitä silti todella. Siitä syystä minullakin on aina ollut työpaikka!
Eli vapaus tehdä töitä ja yrittää, kantaa vastuuta itsestä ja muista. Ne ovat hyviä arvoja. 
Vielä kun yrittäjyyden nimen voisi muuttaa onnistumiseksi :)

Ja äskeisestä pääsimmekin äitiini, joka on pitkän linjan vammais- ja liikunta-asioiden vaikuttaja, hän on istunut kyseisissä lautakunnissa ja monissa alojen yhdistyksissä, sekä esimerkillään antanut yhdet kasvot vammaisliikunnalle ja sen kehitykselle. Vähitellen oma kiinnostukseni politiikkaan on siis herännyt, kun olen äitini apuna ja oppaana ollut monissa kokouksissa ja kinkereissä. Siellä tapaamani ihmiset, asiat ja vaikuttajat ovat olleet toinen syyni liittyä Kokoomukseen. Eli pelkkänä perintönä se ei ole tullut.

Kolmantena voisin mainita Kokoomuksen arvomaailmaan vahvasti kuuluvat käytöstavat ja sivistyksen.
Niitä ei varmaan tarvitse sen enempää perustella. Nykypäivänä osan tiedon/opintojen puutteestakin voi korvata hyvällä käytöksellä.
Joten, mitä tästä asiasta toivon, on se, että siirretään me aikuiset hyvät tavat lapsillemmekin ja kannustetaan heitä käymään koulunsa loppuun, ja autetaan siinä! 

Nämä ym. asiat yhteenniputettuna, ajattelin että olisi minun aikani yrittää auttaa ja vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin, Kokoomuksen listalla ja kuntatasolla :) Heissä voi olla monia tulevaisuuden yrittäjiäkin.

Aurinkoista viikonloppua! :D

H



keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Lapset ja nuoret- Maskunkin tulevaisuus!

Heippa kaikki!

Olen asettunut ehdolle Maskussa kunnallisvaaleissa Kokoomuksen listalle.
Haluan olla vaikuttamassa, ja auttamassa nykypäivän lapsia ja nuoria, heidän elämänsä alkutaipaleella.

Lapsi luottaa meihin aikuisiin, ja siksi on meidän kaikkien asia pitää heistä huoli. Lapsi ei itse tunne kaikkia rajoja, ei voi vaikuttaa esim. päiväkoti- tai kouluasioihinsa, ei opi tapoja yksinään eikä aina osaa pyytää apua itse.

Tässä oli vain muutama syy miksi minä lähdin kunnallisvaaleihin ehdolle, ja tarvitsen Teidän kaikkien maskulaisten apua.

Toivon voivani tulevana valtuustokautena auttaa Maskun lapsia ja nuoria;
ei anneta luokkakokojen paisua, jotta jokainen saa tarvitsemansa huomion ja koitetaan päästä puusta pitkälle päiväkotiasiassa, eiköhän home- ja kokoasioiden pitäisi olla jo niin viime vuosituhannen juttu, ja pidetään yhdessä huoli meidän kaikkien lapsista, moni asia on ihan asenteestakin kiinni. Ihan tavalliset asiat riittävät.
Resursseja tulisi ohjata lapsiin, heissä makaa tulevaisuus!

Piristyksenä päivään kuvassa meidän tyttö 8 viikkoisena <3.

Heidi